Tänä vuonna Kotkan Meripäivillä oli
aivan erikoinen tuntu, sillä Meripäivät saavuttivat kunnioitettavan 50
vuoden iän. Alkuviikosta näytti vielä siltä, että tänä kesänä Meripäivät
saadaan viettää sateisessa ilmassa, mutta torstaina elohopea pomppasi
mittarissa reiluun 20 asteeseen ja helli Meripäivillä kävijöitä.
Meripäiväareena
sijaitsi tänäkin vuonna Kotkan satamassa, joten näkymät olivat
mahtavat. Merta, laivoja ja merimiehiä, kuulostaa sopivalta
meripäiväteemaan. Päivä alkoi kääntyä iltaa kohti, kun yhdeksänpäinen Jätkäjätkät asteli lavalle Asan
johdolla. Ihmisiä oli mukavasti paikalla, mutta samaan aikaan alkanut
Meripäivien 50-vuotis paraati vei osan katsojista, vain tosi fanit
olivat saapuneet paikalle. Se, ei jätkiä haittanut vaan he vetivät koko
keikan omalla letkeällä tyylillään. Etenkin hittibiisit Flygareita ja Mammona saivat ihmismassan liikkeelle.
Jukka Pojan
vuoro oli seuraavaksi, Jukan keikalle ei olisi voinut kuvitella
parempaa esiintymisaikaa. Jukka aloitti Sound Explosion bändeineen
kahdeksalta, jolloin paikalla oli vielä perheen pienimpiäkin. Jukka
Pojan tuoma fiilis oli sanoinkuvaamaton, joka tempaisi mukaansa niin
perheen nuorimmat kuin ikäihmisetkin. Vieno merituuli, laskeva aurinko,
Sound Explosonin reggaerytmit, Jukka Pojan ääni ja sadat ihmiset iästä
riippumatta keinuivat musiikin tahtiin, se on jotain todella todella
hienoa, joka pitää jokaisen joskus kokea. Jukka Poika sai hyvin yleisön
mukaansa ja encoreakin hän jaksoi vetää kolmen biisin verran. Jukan
keikalla oli hienoa huomata, kuinka lujasti reggae on purrut
suomalaisten luihin ja ytimiin, niinkuin Jukka Poikka laulaa Hypnoosiin
kappaleessaan.
Illan naisartistina toimi Chisu. Upeaääninen kaunotar valloitti lavalla niin miehet kuin naisetkin. Chisun keikan biisilista koostui hyvin pitkältiuudemmista kappaleista, mutta Chisu ei jättänyt kylmäksi vanhemmankaan tuotannon kuuntelijoita. Sama nainen kappale saa aina vilunväreet aikaan. Keikan myötä ilta hämärtyi yöksi, niinkuin biisien fiiliskin.
Paleface eli Karri Miettinen
perui viime hetkellä viime vuotisen Meripäiväkeikkansa ja olikin siitä
hyvin pahoillaan tämän vuoden keikalla, ehkä siitä syystä Paleface
aloittikin keikkansa jo hieman ennen varsinaista showtimea? Paleface
veti keikan uhoavan karismaattisella, mutta kuitenkin jollain tapaa
hyvin herkällä fiiliksellä. Keikalla kuultiin Palefacen
englanninkielistä tuotantoa uran alkuajoilta, sekä uudempaa ja
akustisempaa musiikkia. Suvivirsikin tuli keikalla laulettua Palefacen
johdolla. Palefacen keikka oli onnistunut valoja myöten, minua jäi
harmittamaan vain, kun niin moni areenalla kävijä oli jo lähtenyt
jonnekkin muualle Palefacen keikan aikaan. Herää kysymys miksi viimeinen
artisti aloitti vasta puolilta öin? Eikö koko tapahtuma olisi voinut
alkaa aiemmin jolloin ihmisiä olisi mahdollisesti ollut enemmänkin
paikalla?
Joka tapauksessa koko Meripäivien avaustorstai oli onnistunut kaikin puolin. Suomimusiikille iso kiitos!
Teksti: Elina Iiskola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti