Live! Disco Ensemble @ Nosturi, Helsinki 15.2.2013

Disco Ensemble on monella tapaa täydellinen livebändi. En ole koskaan tainnut pettyä bändin keikoilla, vaan olen aina poistunut paikalta hymähdellen itsekseni Disco Ensemblelle. ”Älytön.” ”Nerokas.” ”Huh.” Ne ovat sanoja, joita voi kuulla hymähdyksieni lomasta. Disco Ensemble on kasvattanut kunnioitettavan varmanoloisesti sekä nimeään uskollista fanikuntaansa jo lähes 20 vuotta niin Suomessa kuin sen rajojen ulkopuolellakin, silti pysyen siitä huolimatta jollain tapaa hyvinkin undergroundina. 

Itse olen aina pitänyt Disco Ensemblestä niin levyllä kuin livenäkin jo senkin vuoksi, että bändi on niin tunnistettava ja omanlaisensa. Disco Ensemble yhdistelee selkeitä raskaimpia vaikuttajiaan vahvasti erilaisiin elektronisiin viboihin sekä kokeileviin pop-vaikutteisiin. Bändi tuntuu olevan jonkinlainen uusi aalto, joka iskee ja kovaa. Olen aina sanonut, että kyseessä on yksi niistä bändeistä jolle toivotan ylpeydestä soikeana onnea maailmalle edustamaan suomalaista musiikkikulttuuria.

Disco Ensemble julkaisi viimeisimmän ”Warriors” -albuminsa syksyllä ja on myös jatkanut tasaisen varmaa keikkailuaan. Levy jatkoi tietyllä tapaa jo bändille ominaista biisikirjoa ja varmasti antoi faneille paljon. Samalla levy oli kuitenkin myös sen verran monitasoinen, että se antoi vihaajillekin jonkin verran pelivaraa. Varmasti siis myös uudet ihmiset ovat löytäneet Disco Ensemblen sekä tiensä bändin keikoilla.

Disco Ensemble on nimittäin (syystäkin) yksi niistä orkestereista, joiden saapumisesta kaupunkiin jaksan edelleenkin olla yhtä innoissani. Taisin nähdä Disco Ensemblen livenä viimeksi festarikesänä 2012 joten olin suhteellisin fiilareissa kun huomasin bändin tähdittävän Nosturin lavaa nyt helmikuussa. Tuttuun tapaan paikka oli tupaten täynnä ja keikasta päällimmäiseksi mieleen jäivät jälleen erilaiset hymähdykset.

Suhteellisen tuoreesta levystään huolimatta bändi hemmotteli fanejaan settinsä aikana armeliaasti esimerkiksi biiseillä ”Drop Dead Casanova” sekä ”White Flag for Peace” –kappaleilla, unohtamatta myöskään ”We Might Fall Apart” –klassikkoa, jolla yhtye teki 2000-luvun puolivälissä lopullisen läpimurtonsa. Toki myös uudelta levyltä kuultiin esimerkiksi ”Your Shadow.” Tosin soittipa orkesteri oikeastaan mitä tahansa, bändin keikoilla viihtyy aina. Kunhan osaa päästää irti, irrottaa otteensa ja pitää hauskaa.

Vokalisti Miikka Koivisto on sitä paitsi hahmo, jonka sympaattinen lavapreesens on niin hurjan vallaton ja intensiivinen, että sitä on pakko seurata vähintäänkin yhtä kovalla intensiteetillä. Koivisto ei juuri paikallaan pysy ja viettääkin suurimman osan ajastaan pomppien ympäri lavaa käväisten sen jokaisella reunalla herätelläkseen eturivin omistautuneimpiakin faneja. Jopa koskettimien soitto sujuu voimalla ja tarmolla.

Eikä tietenkään pidä unohtaa Koiviston takana toimivaa harvinaisen vahvaa konehuonetta, jossa Mikko Hakila paukuttaa ilmoille kovan rytmin, johon Lasse Lindfors tarjoilee energistä lisäpotkua (tällä kertaa vähän liiankin kovaäänisesti - herätys, miksaaja?) puhumattakaan Jussi Ylikosken riffeistä ja melodioista, jotka välittävät ilmaan juuri sellaista tietynlaista sähköistä energiaa, joka Disco Ensemblelle on niin kovin ominaista.

Palatakseni takaisin ensimmäiseen väitteeseeni, Disco Ensemble on monella tapaa täydellinen livebändi - ei orkesteri petä tälläkään kertaa. Ensemblelle tyypillisesti suoritekyky ja jännite pysyvät korkealla ja yleisökin on taukoamatta liekeissä koko illan. Koko setti tuntuu olevan yhtä kliimaksia ja ilta loppuu aivan liian pian. Nähdään taas pian, Disco Ensemble.

Teksti ja kuvat: Joanna Tzortzis