Harvemmin tulee nähtyä jonoa Virgin
Oilin edessä, varsinkaan näin pitkää ja vielä kaatosateella. Syyskuun
näyttävästi avaavat rap-iltamat olivat selkeästi löytäneet
kohdeyleisönsä, sillä jono ylsi yhdentoista aikaan aina Vanhan
sisäänkäynnille asti. Vuotta tai paria aikaisemmin illan kokoonpano
olisi vetänyt ravintolaan väkeä, joka laulaisi pikkutunneilla
hurmioituneena mukana kun Asa laukoisi takuuvarmoja
täsmähittejään pääesiintyjän roolissa. Tänä iltana valta-aseman vaihdos
oli kuitenkin ilmeinen jo kuunnellessa jonottavan bilekansan odotuksia.
Saavuin
paikalle vasta yhdentoista jälkeen, vaikka seuralaiseni olivat tulleet
jo ennen kymmentä, jotta pääsisivät paalupaikoille seuraamaan suurimpia
sankareitaan: Ruudolfia ja Karri Koiraa.
Ilmapiiri kertoi, etteivät seuralaiseni olleet yksin, sillä yleisöstä
kaikui tasaisin väliajoin Karrin kesän aikana julkaistujen singlehittien
sananparsia. Ehdin nähdä kaksikon jo paria viikkoa aikaisemmin
Tavastialla sekä Ruisrockissa, jossa pienimmän lavan edustalle yritti
epätoivoisesti ennätyssuuri väkijoukko. Rudyn ja Karrin suosio yllätti
silloin selkeästi järjestävän tahon, mutta myös allekirjoittaneen.
Ruudolf ei ollut enää marginaalia.
Odotukset
vahvistuivat entisestään, kun puolen yön aikaan ensimmäisenä lavalle
asteli Asa. Myöhäinen soittoaika mahdollisti yllättävän järjestyksen
muutoksen tuvan ollessa jo täpötäysi. Asa ei petä koskaan, oli taustalla
monihenkinen bändi tai technarit, vaikka vieressämme olleet Karri-fanit
osoittivat päinvastaisen mielipiteensä istumalla lavalla selkä
artistiin päin ja yrittämällä varastaa seuralaisteni juomat. Tällä
kertaa DJ:n lisäksi lavalta löytyi ainoastaan kitara, joka kuitenkin
elävöitti monimuotoisia biittejä maukkaasti. Asalta kuultiin niin täysin
uutta kuin vanhempaakin materiaalia, mutta henkilökohtaiseksi
kohokohdaksi nousi kuitenkin Mats Nyckelström -nimellä julkaistu
Madeleine.
Asan tunnin mittaisen setin jälkeen lavalle nousi Jodarok, jonka materiaali koostui lähinnä Valvo viiteen, nuku kolmeen -levyn raidoista, kunnes lavalle nousi yllätysvieras Aksim. Aksimin siivittämänä kuultiin useampi kappale Kemmurua,
joka toimii allekirjoittaneelle huomattavan paljon paremmin kuin
Jodarokin soolomateriaali. Lyhyen osuuden jälkeen lavalle nousi Pietari.
Kyseisen artistin kohdalla on kyllä pakko myöntää, ettei toiminut
tippaakaan, varsinkaan Virgin Oilin kyseenalaisilla soundeilla. Vaikka
kyseessä olikin Pietarin levynjulkkarikeikka, ei sitä yleisön
hiljaisuudesta huomannut.
Kun illan
pääesiintyjät viimein kipusivat lavalle, oli kello jo reippaasti yli
kaksi yöllä. Tästä huolimatta yleisön räjähtävä vastaanotto kertoi
kaksikon noususta kuuntelijoiden suosioon enemmän kuin Kaikki tai ei
mitään -singlen suosio radiokanavilla tai videoiden Youtube
-klikkauksien määrä. Rudyn ja Karrin hurmioitunut lavashow koostui
lähinnä jälkimmäisen tulevan soololevyn K.O.I.R.A. materiaalista,
huipentuen taannoiseen epäviralliseen kesähittiin Mammat riivaa.
Palmrothin, eli Olli Palmusen hunajaiset synasoundit eivät jääneet
ainoaksi bonukseksi keikalla. Rudyn parempi puolisko Suvi-Tuulia Kulmala
nousi lavalle duetoimaan Karri Koiran vielä julkaisemattoman kappaleen
ajaksi, jonka lisäksi Aksim toimi DJ:n roolissa ja toteutti Doupeimmat
Jumala seivaa -raidan rapit välispiikkien mukaan ensimmäistä kertaa
livenä koskaan. Myöhäisestä ajankohdasta huolimatta Ruudolf ja Karri
Koira osoittivat olevansa suomalaisen rapin ja R’n’B:n kirkkainta
kärkeä.
Tuntien odotus selkeästi oli
sen arvoista kun luki narikkaan jonottavien ihmisten ilmeitä. Ulkona
odottava kaatosade ei tuntunut haittaavan, sillä illan kattaus ei
pettänyt. Keikan perusteella voikin rehellisesti sanoa, että K.O.I.R.A.
tulee olemaan koko vuoden mielenkiintoisimpia julkaisuja.
Teksti ja kuva: Rucola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti