Live! Soundgarden, Graveyard @ Helsinki Hartwall Areena 4.9.2013

4. syyskuuta Helsingin Hartwall Areenalla nähtiin oman musiikkigenrensä merkkipaaluista, Soundgarden. Yhtye kasasi rivinsä 13 vuoden tauon jälkeen, ja palasi keikkalavoille 2010 sekä julkaisi uuden levyn viime vuoden ehtoo puolella. Suomessa Soundgarden on nähty edellisen kerran esiintymässä 1996, joten tätä keikkaa useat fanit olivat odottaneet varmasti enemmän kuin planeettamme hopean hohtoisesti nousevaa kiertolaista. Helsingin keikka oli myös startti yhtyeen Euroopan kiertueelle.

Ennen Seattle soundin eläviä legendoja, lavalle nousi ruotsalainen Graveyard. Tunnelmallista hard rockia soittava yhtye aloitti vajaan tunnin kestäneen settinsä noin kolmasosalle illan yleisöstä. Kolmen ensimmäisen kappaleen ajan keskityin ikuistamaan ruotsalaisnelikon musisointia lavan edustalta käsin, ja ainakin paineaidan tuntumassa olleet ihmiset tuntuivat pitävän Graveyardin intensiivisestä, mutta vähäeleisestä soitannasta.

Yhtye keskittyi siihen, mitä oli tullut tekemäänkin. Soittamaan musiikkia, jota voisi fiilistellä vaikka silmät ummessa. Tosin mainittakoon, että yhtyeen rumpali Axel Sjöberg takoi välillä rumpuja sellaisessa hurmoksessa, että tätä menoa oli yksinkertaisesti vain pakko jäädä tuijottamaan. Keikan puolivälissä yleisöä oli valunut paikalle jo enemmän ja viimeistään Ain't Fit to Live Here -kappale sai ihmettelijöiden päät nyökyttelemään musiikin tahtiin. Setin päättänyt voimakkaan vauhdikkaasti soitettu Evil Ways -kappale jätti jälkeensä hyvän fiiliksen. Kokonaisuutena Graveyardin keikka oli omiaan, ainakin allekirjoittaneen, fiilisten nostattajana.

Searching with My Good Eye Closed -aloituskappale palkitsi odotuksen ja huutomyräkkä olikin melkoinen Chris Cornellin tultua lavalle. Lavan ilme oli yksinkertainen, vain jättimäinen screeni bändin taustalla visuaalisena elementtinä valospottien lisäksi. Screenille heijastettiin keikan aikana värikylläisiä kuvioita sekä maisemia. "Olemme olleet liian kauan poissa täältä!" -spiikkasi Cornell toisena soineen Spoonman klassikkokappaleen jälkeen. Lavan edessä tunnelma oli kolmen ensimmäisen kappaleen ajan mitä mainioin. Kuitenkin katsomoon päästyäni huomasin, että tunnelma vaihteli yleisön seassa lähes samaan tahtiin, kuin settilistan kappaleiden vuoristoratamainen tempo - tunnelma koki hetkittäisiä suvantovaiheita, jolloin yleisö jäi ikäänkuin odottomaan tulevaa.

Vaikka kiertue nojaakin viime vuonna julkaistun King Animal-albumiin, niin yksi kolmasosa setin kappaleista oli napattu myös vuonna 1994 julkaistulta Superuknown-albumilta. Eikä suotta, olihan kyseinen albumi aikoinaan yhtyeen läpimurtolevy. Varsinkin Day I Tried to Live -hitti nosti keikan alkuvaiheessa tunnelmaa.

Vaikka miten legendaarinen Soundgarden onkin, niin se oli auttamatta väärässä keikkapaikassa. Yleisöä Hartwall Areenalla oli noin 5000 ja äänet kimpoilivat ja kaikuivat takaisin Areenan takaseinistä tavalla, joka välillä suorastaan ärsytti. Ne hetket, jolloin tästä ärsytyksestä pääsi yli, olivat hetkiä jolloin Soundgarden tarjoili musiikillisesti tunnelmallisinta antia hetkeen. Varsinkin kappaleet Taree ja Superunknown laittoivat kylmät väreet juoksemaan selkää pitkin.

Alkuun pelkäsin, että Soundgarden olisi vain yhtä kuin Chris Cornell, mutta lavalla oli nimenomaan Soundgarden. Vaikka basisti Ben Shepherd ja kitaristi Kim Thayil olivat koko keikan ajan lähes ilmeettöminä, ei Cornell lähtenyt kukkoilemaan heidän ylitseen lavalla. Illan yllättävin veto tuli keikan loppupuoliskolla, kun Cornell mainitsi Kim Thaylin syntymäpäivästä ja kutsui yhden katsojan lavalle laulamaan onnittelulaulun Thaylinille - suomeksi. Keikan odotetuin kappale oli varmasti Black Hole Sun, ja se kuultiinkin encoreosiossa.

Lyhyesti sanottuna keikka jätti ristiriitaiset tuntemukset ja ainakin henkilökohtaisesti paremmat fiilikset jäi illan lämmittelijästä, Graveyardista. Soundgarden on livenä kokemus, siitä ei pääse mihinkään, mutta mikäli äänet ei vaan toimi, jää se kokemus valitettavan latteaksi.

Settilistat:


Graveyard:
An Industry of Murder
Hisingen Blues
Seven Seven
Slow Motion Countdown
Ain't Fit to Live Here
The Siren
Endless Night
Evil Ways

Soundgarden:
Searching with my good eye closed
Spoonman
Jesus Christ pose
My wave
Day I tried to live
Been away too long

Hunted down

Non-State Actor
Halfway There
Mailman
Taree
Outshined
Superunknown
Burden in my hand
A thousand days before
Fell on black days
Blow up the outside world
Rusty Cage
Encore:
Incessant Mace
Black hole sun
Beyond the wheel

Teksti ja kuvat: Jaakko Manninen