Live! Madonna @ Olympiastadion 12.8.2012

Nyt se tuli nähtyä, Madonnan keikka! Tätä hetkeä odotin siitä saakka, kun Madonna esiintyi ensimmäisen kerran Suomessa vuonna 2009. Silloin jäi liput saamatta ja keikka väliin, joten oli odotettava tätä kertaa.

Saavuttiin Olympiastadionille vähän 13 jälkeen, jolloin paikalla oli arviolta parisen sataa jonottajaa. Enimmäkseen tyyppejä, joilla oli lippu Golden Circle -alueelle. Muuta yleisöä ei silloin vielä paljoa ollut, joten päästiin ihan hyville paikoille odottelemaan sisäänpääsyn alkua. Turvatarkistukset alkoivat joskus hieman ennen viittä ja me päästiin ensimmäisten joukossa odottelemaan stadionille pääsyä, jonne päästiin sitten 17 aikoihin. Onneksi meijän porukassa oli nopeita ja niiden ansiosta sitten päästiin kaikki normaali kentän eturiviin.

Sisälle päästyä huomattiin, että itse Madonnahan se siellä lavalla kitara kourassa soittelee ja tekee soundchekkiä. Oli kiva huomata, kuinka paljon hän otti kontaktia yleisön kanssa ja pyysi jopa erään nuoren miehen aivan lavan eteen siskonsa kanssa ja kätteli tätä, kun tanssi GC alueella niin loistavan hyvin biisien tahdissa.

Lämppärinä oli ranskalainen DJ Martin Solveig, joka veti hyvällä energialla läpi oman tunnin mittaisen settinsä soittaen tunnettuja biisejä, mm. Adelea ja kuultiin häneltä myös Madonnan Beautiful Killer -kappale. Madonnan keikan piti alkaa 20.30-21.00 aikaan, mutta saatiin odotella tunti ylimääräistä ennenkuin konsertti alkoi.

Aloitus oli erittäin näyttävä. Lavalle asteli punaisiin kaapuihin pukeutuneita tanssijoita, jotka soittivat ns. kirkonkelloja. Taustalla jättimäisellä screenillä näkyi valtava risti, jossa oli kirjaimet: ”MDNA”. Nämä punakaapuiset siinä sitten keinutti jotain valtavaa suitsuke systeemiä, tai ainakin se mulle siitä tuli mieleen ja sitten lavan alta nousi kolme papin näköistä, jotka lauloivat jotain epämääräistä hetken aikaa. Sitten kaijuttimista alkoi kuulua ”Oh my God” -toistoa ja taustalla ollut iso screeni avautui. Sieltä tuli esiin pieni koppi, jossa Madonna oli rukoilu asennossa. Kaikki oli niin rauhallista ja ajattelin, että keikka alkaa jollain rauhallisella kappaleella, mutta hetken päästä näytti aivan siltä, kuin kaikki screenit, mukaanlukien Madonnan pieni koppi, rikkoutuivat ja kuului valtavaa sirpaleiden kilinää ja sitten alkoi soimaan Girl Gone Bad -biisi.

Kun en itse mikään ole mikään erityisen kova Madonna -fani, en tunne kyseiseltä artistilta kuin ne hittibiisit ja muutaman muunkin. Se miksi konsertti niin kiehtoi, oli se näyttävyys ja tietenkin nähdä popin kuningatar livenä.

Erityisesti showsta jäi mieleen Gang Bang -kappale, jonka esitys oli viimeisen päälle harjoiteltu ja hieno. Lavalle tuli motellin huone, jossa oli sänky ja siinä Madonna aloitti kappaleen. Pian sängyn alta ilmestyi kommandopipoon pukeutunut mies ketjun kanssa ja yritti hyökätä, kun Madonna ”ampui” tämän vuoteelle. Samaan aikaan kun kuului laukaus, ilmestyi taustascreenille veriroiskeita ja suolenpätkiä. Tämä jatkui koko biisin ajan ja tässä näkyi myös tanssijoiden mieletön ammattimaisuus, kun kaikki liikkeet ja eleet oli kuin oikeassa elämässä.

Eniten kuitenkin pidin siitä, kun Madonna esitti myös muutaman tunnetunkin biisin, vaikka suurimmaksi osaksi ne parhaimmat soitettiinkin videolta. Hienoa oli kuulla mm. Like A Prayer, Celebration ja Vogue. Kokonaisuudessaan koko keikka oli hieno kokemus ja oli mieletöntä nähdä kuinka tämä päälle viisikymppinen nainen jaksaa edelleen vetää parituntisen setin täydellä teholla näyttämättä väsymystä yleisölle. Tämän shown nähtyäni uskon lauseen: ”There’s only one queen and that’s Madonna!”.

 

Teksti: Tea Korhonen
Kuvat (pokkari): Tiia Santavirta