Live! The 69 Eyes @ Verkatehdas, Hämeenlinna 20.4.2013

Sen jälkeen kun olin pyörinyt Hämeenlinnassa aamukymmenestä saakka, todennut ettei mikään kauppa ole auki enää klo 16 jälkeen ja kahvilat yms. menevät kiinni viimeistään kello 18 ja yrittänyt epätoivoisesti tappaa aikaa ja keksiä itselleni tekemistä, kello tuli vihdoin kahdeksan. Ilma oli lämmin ja pilvetön ja aurinko alkoi hiljalleen laskeutua. Verkatehtaan ympärillä oli rauhallista, vain muutama ihminen käveli lähistöllä rauhakseen tai seisoi paikallaan puhumassa tutuilleen. Rauhallisuus tosin jäi Verkatehtaan ovien ulkopuolelle. Sali oli lähes täynnä, ihmisiä oli laidasta laitaan, oli 15-vuotiaita goottityttöjä, mutta näiden lisäksi keski-ikäisiä naisia ja miehiä. Melkein täysin pimeässä salissa oli viileää ja tunnelma oli levoton ja odottava.

Bändi tuli lavalle vartin myöhässä, Love Runs Awayn tahdissa, ja yleisön levottomuus purkautui innostukseksi. Ihmiset itkivät ja hyppivät samaan aikaan. Biisin loputtua Jyrki ilmoitti, että Verkatehtaalla on kiva vetää ja tullaan ehkä uudestaankin jos olette kiltisti, laukaisten kiljuntareaktion näissä 15-vuotiaissa goottitytöissä.


Kuultiin paljon materiaalia uusimmalta levyltä, ehkä jopa hieman liikaa. Vanhemmista biiseistä kuultiin tunnetuimmat, tosin tunnetuimmistakin joitain jäi puuttumaan, joten olisin ehkä toivonut, että osa näistä uudemmista olisi korvattu niillä. Dead n’ Gone on mielestäni yksi näistä puuttumaan jääneistä. Esimerkiksi Borderlinen sovitus oli mielestäni tempoltaan liian nopea ja hieman tunteeton, ainakin verraten siihen kun kyseisen biisin edellisen kerran livenä kuulin, Nosturissa marraskuun loppupuolella. Epäilen että akustinen versio ei olisi kuulostanut ollenkaan pahalta. Jyrkin kontakti yleisöön oli vähäistä ja mies vaikutti väsyneeltä. Yleisön ja bändin energiataso vaihteli nollasta sataan, alussa se oli sata, jossain puolivälin paikkeilla nolla ja lopussa taas sata. Positiivista oli kuitenkin se, että kuultiin Wasting the Dawn, jota bändi ainakaan omien sanojensa mukaan ole pitkään aikaan Suomessa vetänyt. Myös Dance d’ Amour korjasi ehdottomasti pisteet kotiin. Kaikesta huolimatta keikalla käytiin läpi erittäin laaja tunneskaala ja suurin osa biiseistä kuulosti erittäin hyvältä.

Kuultiin Devils, jonka jälkeen bändi poistui lavalta. Yleisö halusi lisää ja sai lisää, kolmen biisin verran, joista viimeisenä kuultiin Lost Boys. Tämä keikkaklassikko ei varmasti jättänyt ketään kylmäksi. Keikan jälkeen fiilis oli väsynyt mutta loistava, toisaalta levollinen ja kaikkensa antanut. The 69 Eyes onnistui taas kerran. Kyllä tämä bändi osaa hommansa.

Teksti: Jasmine Dietz