Täysin tuurilla - ja kaverin vinkillä - päädyin Hakaniemen torille Tuure Kilpeläisen Afrikan tähti -albumin platinamyynnin kunniaksi järjestettyyn juhlaan. Tilaisuus olikin varsinainen kansanjuhla, kun Kahvisiskojen torikahvilan viereen viritelty päiväkeikka keräsi satoja ihmisiä nauttimaan kirkkaasta kevätauringosta ja akustisesta musisoinnista.
En tiedä miten hyvin ainokaisen mikrofonin ympärille kasatun yhtyeen laulu kuului taaemmas väkijoukkoon, mutta itse osasin kokeneena keikkailijana asettua esiintymispaikan taustana toimineen keikka-auton lähituntumaan, missä soundi oli erinomainen - erityisesti ihastelin mikittömien muusikoiden lauluvoimaa Tuuren taustalla. En ehkä olisi paraatipaikkaa ansainnut, kun en ole bändin musiikkia kuunnellut kuin radiohittien verran, mutta kuokkavierasfiilis karisi lämminhenkisessä tapahtumassa välittömästi.
Odotin vain muutamaa biisiä, mutta Tuure karavaaneineen tarjosi kattavan setin kappaleita kaikilta kolmelta platina-albumiltaan. Toisen levyn Erämaa taisi aloittaa keikan, ja siltä kuultiin myös Yksinäisen miehen puku sekä Ajatuksen voima, joka oli itselleni uusi ajatuksia herättävä tuttavuus. Ensimmäisen albumin Valon pisaroita -hitti oli selkein yhteislaulatusbiisi setin alkupuolella, ja myös tuoreempaa Ystävänpäivää laulettiin yleisössä komeasti. Muusikoita oli mainio seurata lähituntumasta - soittivat ja lauloivat riehakkaalla riemulla, ja osa huomioi samalla suloisesti paikalla olleita läheisiään, vaimoja ja lapsia.
Bändin kitaristi Rocka Merilahti elävöitti keikkaa hauskoilla puheilla, ja toki Tuurekin heitti aina väliin muutaman sanan. En tiedä olivatko välihuomautukset levy-yhtiöpomon myöhästymisestä totta vai läppää, mutta jos sen ansiosta saimme kuulla pari ekstrabiisiä, niin ei todellakaan haitannut. Warnern Niko Nordströmin saavuttua paikalle koitti tilaisuuden kohokohta, kun bändille ojennettiin platinalevyt. Kiitospuheiden perusteella yhteistyö artistin, bändin ja levy-yhtiön kanssa on ollut toimivan hedelmällistä - ja tokihan musiikin suosio puhuu sen puolesta.
Platinalevyposeerausten jälkeen kuulimme vielä lisää musiikkia. Keikka huipentui ¡Eloon!-kappaleeseen, ja hetkessä oli harvinaislaatuista taikaa. Muusikot suorastaan sädehtivät iloa upeasti onnistuneesta juhlastaan, ja jos joku yleisössä ei laulanut mukana, niin tuskin ainakaan pystyi olemaan hymyilemättä. Kappaleen teema tunkeutui auringon avustamana ihon alle, kun hoilasin “eloon, iloon, elämään”, onnellisen kiitollisena siitä, mitä kaikkea olen saanut ja saan kokea musiikin kautta.
Tuure Kilpeläinen ja Kaihon karavaani - nettisivut
Tuure Kilpeläinen - Facebook
Teksti ja kuvat: Leena Ikonen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti