Provinssirockista 2-päiväinen ja ajankohta muuttuu!

 

Seinäjoelle sijoittuva Provinssirock siirtyy ensi kesänä kaksi viikkoa eteenpäin. Juhannuksesta seuraavana viikonloppuna järjestettävä ihmisten juhla tiivistyy samalla kaksipäiväiseksi festivaaliksi entistä sisältörikkaamman ja monimuotoisemman ohjelman kera. Uudistuksen kohteeksi pääsee myös tapahtuman sydämenä toimiva Törnävän puistoalue. Vanhan Saarilavan poistuminen on antanut aivan uudenlaiset mahdollisuudet aluesuunnittelulle ja muutosten myötä myös alueen idylli pääsee täysiin oikeuksiinsa.

- Nyt on hyvä hetki uudistua. Luomme asiakkaillemme entistä paremman festivaalikokemuksen ja sen myötä tuomme parhaat puolet esiin niin alueesta kuin lavoistakin. Alueelle on suunnitteilla uusia ja yllättäviä ratkaisuja, summaa Provinssirockin promoottori Juha Koivisto.

Seuraava Provinssirock juhlitaan 27.-28.6.2014. Ensimmäinen Provinssirock järjestettiin vuonna 1979 ja Seinäjoen Elävän mu siikin yhdistys Selmu ry on pyörittänyt festivaalia vuodesta 1993.

Nähdään siis jälleen ensi kesänä Provinssirockissa! Sillä välin kannattaa hyödyntää seuraavat linkit:

www.provinssirock.fi
www.facebook.com/provinssirock
www.twitter.com/provinssirock

Provinssirock julkaisi päiväkohtaisen ohjelman

Päivälippujen ja kahden päivän lippujen myynti alkaa ensi maanantaina.

Provinssirockin päivälippujen ja kahden päivän lippujen myynti alkaa ensi maanantaina 25.2.2013 klo 9. Myyntiin tulevat lippuformaatit: kaksi päivää (pe-la tai la-su) ja päiväliput. Kolmen päivän lippuja on voinut ostaa jo joulukuulta saakka. Provinssilippuja voi ostaa osoitteesta www.provinssirock.fi, Tiketistä, Lippupalvelusta sekä Lippupisteen verkkokaupoista ja myyntipisteistä.

Festivaalin pääsylippujen lisäksi myynnissä ovat myös Provinssirockin ylläpitämät leirintäalueet, Camp Provinssi sekä Camp Kyrkösjärvi.

Uusimpina ohjelmakiinnityksinä Provinssirockissa nähdään viime vuoden ehkä mieleen jääneimmän keikan Provinssirockissa heittänyt PMMP, sekä Femma-gaalassa juuri tuomaristoraadin myöntämän Femma-Femman ja Yleisö-Femmat napannut Pää Kii.

Viime kesän PMMP:n keikkaa yleisö kuvaili Ihmisten Juhlan ytimeksi: ”PMMP:n keikka. Sataa vettä ja kukaan ei välitä, kaikki vaan nauttivat siitä hetkestä juuri silloin, yhdessä.”

Pää Kii on yhtye, johon kuuluvat Kakka-hätä 77:ssa vaikuttanut Teemu Bergman, Anal Thunder -basisti Vekku, God Given Ass -rumpali Niila sekä Damn Seagulls -nokkamies Lauri Eloranta.

Molemmat bändit esiintyvät Törnävänsaaren luonnonkauniissa miljöössä perjantaina.

30 Seconds to Mars @ Provinssirock 18.6.2010

Jos minulta kysytään, 30 Seconds to Mars on maailman paras live-bändi. He osaavat konsertti toisensa jälkeen lunastaa odotukset, jotka ovat olleet suhteettoman korkealla edellisen konsertin näkemisen jälkeen. Jared Leton ääni ja karisma ovat jotain niin käsittämätöntä, että sitä on mahdotonta edes yrittää pukea sanoiksi.

Leto vain astuu lavalle, avaa suunsa ja fanit villiintyvät täysin. Mietin siinä ihmismassan keskellä hyppiessäni, että tämä on hauskin keikka, jossa olen koskaan ollut. 30 Seconds to Marssin fanit tunnetaan yhteisöllisyydestään. Keikalla oli sellainen olo, että porukka nostaa ylös, jos sattuu horjahtamaan.  Siellä tanssittiin ja hypittiin hulluna, mutta myös pidettiin toisista huolta – ihan kuin Jared Leto kehottikin.

Koska Leto on niin karismaattinen ja taitava laulaja, käy bändin muita jäseniä hieman sääliksi. Shannon Leto on varmasti yksi maailman taitavimmista rumpaleista, mutta hänen taitonsa jäävät helposti Jaredin karisman varjoon. Samoin käy Tomo Miličevićille ja keikalla olleille muille soittajille, jotka kaikki ovat hyviä muusikkoja.

Yksi keikan parhaista biiseistä oli heti alussa kuultu Night of the Hunter. Jared esitti sen todella hyvin, ja yleisö oli niin villisti mukana, että kokonaisuudesta ei voinut kuin lumoutua. Jaredin ääni toimi muutenkin erittäin hyvin. Tulkinnan muuttumista nopeasti huudosta hiljaiseen lauluun ei voi kuin ihailla.

 
Keikalla kuultiin kaikki tärkeimmät biisit A Beautiful Lie ja This is War –albumeilta. Ensimmäiseltä levyltä bändi ei soittanut mikään, joka oli harmi varsinkin bändin uraa vuosia seuranneille faneille.

Tapansa mukaan Leto yllätti yleisönsä astumalla heidän keskelleen laulamaan. Hän aloitti From Yesterdaylla ja esitti siitä niin erilaisen sovituksen, että yleisö meinasi joka kertaa laulaa väärässä kohdassa. Se toi humoristisen lisän esitykseen, ja laulaja kehui yleisöön suurisanaisesti. Yleisö oli kehunsa ansainnut. Sen verran kovaan ääneen he huusivat ja lauloivat.

Puolitoista tuntia bändi viihtyi lavalla, ja keikka huipentui encoreen, jossa laulaja kävi hakemassa yleisöstä ison kasan ihmisiä lavalle. Yleisö ja bändi lauloivat yhdessa Kings and Queens –kappaleen. Kappale on osoitus siitä, miten bändi ja fanit ovat siinä hetkessä yhdessä toisiaan täydentäen.

Keikan jälkeen kuulin monen ihmisen toteavan: ”30 Seconds to Mars oli ihana!” Niinhän se oli. Todellakin.

Teksti: Terhi Mahlamäki
Kuvat: Heli Hautaniemi

Mew, Herra Ylppö ja Ihmiset sekä Lauri Tähkä & Elonkerjuu @ Provinssirock 18.6.2010

Tanskalaisen Mewin esitys laskeutui festariyleisön päälle  kuin lempeä kesäsade koleassa yössä. Esitys oli rauhallisen tunnelmoiva – ehkä jopa liiankin rauhallinen festareiden ensimmäiseksi päälavaesiintyjäksi. Vähäeläistä oli myös bändin esiintyminen, sillä he lähinnä olivat lavalla, soittivat, lauloivat ja antoivat musiikin kantaa.

Esitys olisi sopinut paremmin myöhäisillan fiilistelyyn, jolloin ihmiset olisivat voineet keskittyä ryhmässä huojumiseen. Nyt kaikesta rauhallisuudesta tuli hieman puutunut olo.

Laulaja Jonas Bjerren ääni kulki niillä äärirajoilla, jotka saavat ihmiset joko ihastumaan tai ärsyyntymään. Suurimmaksi osaksi aikaa ääni onneksi soi korvissani positiivisesti. Paljon ei silti tarvittaisi, että tämä raja ylittyisi. Ymmärrän hyvin, mikäli laulajan ääni jakaa ihmisten mielipiteet kahtia.

Bändi oli itselleni lievä pettymys ja keikkaseuralaiseni Sari, 28v, totesi: ”En saanut siitä mitään otetta. Se vain soljui ohitseni.” Samanlainen olo oli itsellänikin. Olisin kaivannut jonkun ravistavan elementin herättämään horroksesta.

Yleisöä oli keikalla kuitenkin hyvin, ja he tuntuivat bändistä pitävän.

Herra Ylpöllä on hyvä karisma ja hieno ääni. Hän osasi ottaa lavan haltuun pelkällä olemuksellaan. Hän tarjosi festarikansalle juuri sitä, mitä he olivat tulleet hakemaankin: rokkia, seksiä ja alkoholia! Tästä syystä rock-festareiden lava oli Herra Ylpölle täysin oikea paikka esiintyä.

Hänen biisiensa sanoitukset ovat mielenkiintoisia. Ne kertovat rakkauden helppoudesta ja vaikeudesta omaperäisellä tavalla. Vaikka Herra Ylppö väittää, etteivät pojat tanssi, tanssivat he hänen keikallaan – sadetakeissaankin.

Yleisö oli koko keikan ajan hyvin mukana, eikä sade onnistunut pilaamaan tunnelmaa. Herra Ylppö ja Ihmiset olivat ehdottomasti positiivinen ja piristävä yllätys. Juuri tuollaisia keikkoja festareilla haluaakin nähdä. Siellä tanssitaan kuravellissä, kerrotaan rivoja vitsejä ja rakastetaan koko maailmaa!

Eteläpohjalainen Lauri Tähkä & Elonkerjuu on kuin syntynyt Provinssirockin päälavalle. Se on heille kotilava kotiyleisön edessä. Sen huomasi heti, kun yleisö tanssi sateesta huolimatta villisti. Itsellenikin Provinssirock, kesäsade ja Lauri Tähkän tahtiin tanssiminen oli yksi kesän tunnelmallisimmista hetkistä. Ne ovat niitä asioita, jotka vaan kuuluvat olla juuri noin.

Yleisö oli jopa niin energinen, että välillä tuntui kuin bändin oma energia olisi kalvennut yleisön edessä. Olisin kaivannut vielä suurempaa heittäytymistä ja hulluutta. Kaikki tärkeimmät biisit kuitenkin kuultiin ja kaikilla oli hyvä tunnelma keikan alusta loppuun asti.

Lauri Tähkä ja elonkerjuu ei ole turhaan noussut Suomen suosituimmaksi bändiksi. He osaavat ottaa yleisönsä ja välittää heille positiivista energiaa.  Siinä energiassa on helppo hymyillä. Kotimatkalla kuulin junassa, kun joku tyttö totesi puhelimeen: ”Me oltiin katsomassa Lauri Tähkän koko keikka.. Se oli oikeastaan ihan jees, vaikka ne onkin niin kamalia.” Bändin lavaesiintymisen edessä skeptisinkin taipuu…

Teksti: Terhi Mahlamäki
Kuva: Heli Hautaniemi