Suvi Teräsniska @ DBTL 2014

LIVE! DBTL-perjantai: Dingo, Olavi Uusivirta & Teräsbetoni

En ole tarpeeksi vanha muistaakseni Dingo-hysteriaa. Olen kuitenkin niin vanha, että muistan Dingon esiintyneen monilla keikkapaikoilla ja festareilla, joissa itsekin olen ollut. Dingo tuntuu bändiltä, joka on aina ollut ja tulee aina olemaan tärkeä osa live-esiintyjien joukkoa. Kaikilla on bändistä mielipiteensä.

Live! Olavi Uusivirta @ DBTL, Turku, 31.7.2010

Olavi Uusivirta oli The Alueen pääesiintyjä perjantai-iltana. Ilta oli hämärtynyt ja tunnelma odottavainen. Lavan eteen oli kerääntynyt iso joukko ihmisiä. Keikka olisi mielestäni voinut alkaa vaikuttavammin kuten keväällä Turun Klubilla , mutta tällä kertaa alku oli rauhallisempi.

Lavalla nähtiin vierailevina tähtinä bassossa Tommi ”UB” Saarikivi ja kitarassa Jussi Jaakonaho. He toivat keikkaan oman mausteensa - ja hyvältä kuulosti.

Kun laulajan päältä lensi kesäyöhön aivan liian kuuma takki pois, lähti keikka lopullisesti lentoon, eikä siitä ollut enää paluuta. Artisti esiintyi, ja yleisö uppoutui siihen kokonaan. Uuden albumin Uni-biisin ajaksi Uusivirta käski ottaa lavalta valoa pois. Se loi unimaista tunnelmaa. Esitys oli jälleen kerran vaikuttava. On upeaa nähdä, miten tunnelma voi herättää musiikissa aivan uusia puolia.

Olavi on vaikuttava esiintyjä. Hänen tulkintansa on hullua, raivokasta ja täynnä tunnetta. Keikan encorena nähty Minä olen hullu oli aivan kuin jostain toisesta maailmasta. Esitys veti sanattomaksi. Olavin esiintymistapa on ainutlaatuinen ja omaperäinen. Sellaista ei näe millään muilla keikoilla.

Keikka keskittyi lähinnä kahden uuden levyn tuotantoon. Aikaisemmalta Me ei kuolla koskaan –levyltä kuultiin vain pakolliset hittibiisit Irrallaan ja On niin helppoo olla onnellinen. Olavi Uusivirta selvästi haluaa painottaa uudempaa tuotantoaan, enkä ihmettele. Se on lyriikaltaan ja soinniltaan aivan erilaista kuin kaksi ensimmäistä levyä.

Keikka oli kokonaisuudessaan upea päätös perjantai-illalle. Tunnelma vei totaalisesti mukanaan, ja keikan jälkeen tunsi olevansa jossain muualla.

Teksti ja kuvat: Terhi Mahlamäki

Live! Lapko @ Turku, DBTL 30.7.2010

Lapko oli perjantai-illan toiseksi viimeinen esiintyjä The Alueella. Se oli piristävän erilainen bändi pop-painotteisten artistien rinnalla. Oli mukavaa, että oli annettu mahdollisuus tutustua tyylilajiltaan myös toisenlaiseen musiikkiin festari-illan edetessä. Toki paikalla oli varmasti ihmisiä, jotka olivat tulleet sinne ainoastaan Lapkon takia.

Lapko oli hyvä omassa lajissaan, ja heillä oli yleisössä vannoutunut kannattajajoukko. Yleisön keskellä oli jopa pieni vauva isojen kuulokkeiden kanssa vanhempiensa sylissä. Suosiosta kertoo sekin, että bändillä riittää keikkoja läpi kesän ympäri Suomea.

Laulaja Ville Maljan ilmehdintä biisien aikana oli jo itsessään näkemisen arvoista - puhumattakaan hänen kauniista laulunäänestään. Sen sijaan basisti Anssi Nordbergin jäykkä lavaesiintyminen oli vaivaannuttavaa. Olisi toivonut esiintyjien välillä suurempaa vuorovaikutusta.

Vaikka Lapko on tehnyt musiikkia jo vuosia, uusimmat hitit saivat yleisön parhaiten mukaan. Erityisesti Summer Nights –biisiä toivottiin, ja sen soidessa yleisö tanssi riemuissaan. Fanit viihtyivät lavan edessä koko keikan ajan, vaikka välillä niskaan satoi vettä.

Omasta mielestäni bändi oli periaatteessa hyvä ja taitava, mutta jotain kuitenkin jäi puuttumaan. Ehkä vika oli siinä, että olin ennen Lapkoa nähnyt kaksi loppuun asti hiottua timanttia. Sen jälkeen puoliraaka alternative-meininki tuntui liian väkivaltaiselta muutokselta.

Lapkossa on ehdottomasti kuitenkin potentiaalia, ja se tullee pysymään musiikkimaailman taivaalla vielä pitkään.

Teksti: Terhi Mahlamäki

Live! Seminaarinmäen Mieslaulajat @ DBTL, 30.7.2010

Seminaarimäen Mieslaulajat eli Semmarit olivat Foster’s pääteltan ensimmäiset esiintyjät. Kuoro koostuu kahdestakymmenestäyhdestä eri-ikäisestä laulajasta. Pari ensimmäistä kappaletta yritin muistella, miksi pidinkään heistä. Kolmannen biisin kohdalla se muistui mieleeni.

Semmarit on aivan ilmiömäinen kuoro, joka osaa yhdistää hienon laulun, koko lavan täyttävän esityksen ja huumorin ennennäkemättömäksi showksi. Kuorosodan kuoroyritelmät olisivat kuin kalpeita haamuja Semmareiden vierellä.

Lavaliikkuminen, rekvisiitta ja ja eläytyvä esiintyminen on se juttu, joka tekee Semmareista ainutlaatuisen. Vaikka laulu on kaunista, ei esitys jaksaisi kantaa, jos miehet seisoisivat koko ajan vain paikallaan. Koreografiat ja varsinkin laulajien ilmeet tukivat täysin sanoituksia – välillä korostetun kirjaimellisesti.

Semmarit on tiivis kuoro, mutta biiseissä on aina myös soololaulajat. Soundin kannalta kuoron olemassaolo on kuitenkin olennainen. Missään vaiheessa ei kaipaa taustasoittimia, koska miesten äänet soivat itsessään niin hyvin. Toki lavalla nähtiin mm. kosketinsoittimet ja torvia, mutta ne olivat vain sivuosassa.

Keikan oma suosikkihetkeni oli Italia-parodia O lo anché. Siihen oli kerätty italialaisia fraaseja, jotka toimivat lähinnä suomeksi, ja koreografia oli samanlainen kuin missä tahansa italialaisessa balladissa. Kansainvälisyyttä osoitti myös toisen encoren Kärä-biisi, joka oli omistettu prinsessa Madeleinelle.

Ensimmäinen encore piti sisällään Semmareiden tunnetuimmat biisit Tainan ja Kaksi kättä hississä. Niiden aikana yleisö villiintyi täysin. Koko keikka oli niin hauska ja herttainen, että siitä ei voinut olla pitämättä. Valokuviin on miltei mahdotonta tallentaa koko kuoroa saati teltassa ollutta tunnelmaa.

Teksti ja kuvat: Terhi Mahlamäki

Antti Tuisku avasi DBTL:n perjantain

Antti Tuisku @ DBTL, Turku, 30.8.2010

Antti Tuisku oli perjantaina The Alueen ensimmäinen esiintyjä. Portit ja rannekkeiden vaihtopisteet aukenivat klo 16. Antin esiintyminen alkoi vartin kuluttua porttien aukeamisesta. Järjestely oli erittäin omituinen, koska tuolla tavalla moni ihminen pääsi paikalle vasta keikan alettua. Antti myös sanoi, että häneltä oli varmistettu, ettei varmasti soittaisi yliaikaa, joten hän joutui jättämään yhden laulun keikkalistasta pois. Erikoinen asenne artistia kohtaan, joka kuitenkin veti katsomon täyteen perjantai-iltapäivällä.

Antti Tuisku on artisti, joka on pysynyt uskollisena omalle tyylilleen. Hän laulaa ja tanssii omantyylistä musiikkiaan ja tekee sen hyvin. Keikkaan oli valittu kaikki tärkeimmät biisit vuosien verralta, ja omaa sydäntä lämmitti paljon kuulla Vaarallinen ja Entinen. Muutenkin oli mukavaa, että mm. Miten ois ja Läpi jään olivat soitossa mukana, eikä keikka keskittynyt vain uuteen tuotantoon. Uudet biisit taisivat kuitenkin sytyttää suurimman osan yleisöstä paremmin, joka tarkoittaa vain sitä, että Antilla on nykyään uusi tuiskuttaja-sukupolvi.

Vuosien varrella laulujen esitystavat ja sovitukset ovat muuttuneet. Esimerkiksi keikan aloittanut Sekaisin oli sovitettu täysin uudella tavalla. Se kuulosti erittäin hyvältä. On miellyttävää kuunnella hienosti esitettyä live-laulantaa.

Yksi keikan hienoimmista hetkistä oli Tyhjä huone, jonka mukana yleisö lauloi käsittämättömän hyvin. Tunnelma oli koko keikan ajan hyvä ja lämmin. Ihmisillä oli hauskaa, eikä toisia tönitty.

Tuiskun yksi tunnusmerkki on vaatteiden vaihtaminen. Pienellä lavalla laulaja oli ratkaissut vaatteidenvaihto-ongelman kerrospukeutumalla. Hänellä oli paitoja ainakin neljässä eri kerroksessa. Artistin kannalta onni, ettei ollut 30 asteen hellepäivä.

Ainut ihmetyksen kohde on, miksi Marraskuu on mukana Antin keikoilla aina. Tuntuu oudolta laulaa Marraskuusta heinäkuun lopussa. Ei vielä ole talvi tulossa. Sen olisi voinut korvata jollain omalla hittibiisillä.

Encorena kuultiin ymmärrettävästi Juuret. Biisilista ei olisi juuri voinut olla onnistuneempi. Keikka hipoi kokonaisuutena täydellistä festarikeikkaa. Se oli hieno avaus DBTL:n perjantaille.

Teksti ja kuvat: Terhi Mahlamäki

Jonna Tervomaa nousee lavalle DBTL:ssä

DBTL:ssa on huomenna lauantaina tarjolla harvinaista herkkua. Jonna Tervomaa nousee pitkästä aikaa lavalle kitaristinsa Jussi Jaakonahon kanssa. Kyseessä on Jukka Takalon luotsaaman Yksinäisten ilta -klubi, joka tarjoaa yleisölle mahdollisuuden nähdä artisteja intiimissä Linnateatterin teatteriravintolassa, konsertit ovat akustisia settejä soolo- ja duo-settejä.

Yksinäisten iltojen ohjelma:

Perjantaina 30.7.

20 ovet auki

21 Jukka Takalo

22 Toni Kandelin

23 Ville Leinonen

24 P-K Keränen (22-Pistepirkko)

Lauantai 31.7.

20 ovet auki

21 Jukka Takalo

22 Tero-Petri (Suovanen)

23 Jonna Tervomaa & Jussi Jaakonaho

24 Paleface

Lippuja voi ostaa ennakkoon 15 euron hintaan DBTL Shopista (Aurakatu 2). Ikäraja K18.