Jesse Kaikuranta on
ihana. Se laulaa niin ihanasti ja sen kappaleetkin on niin ihania.
Vie Mut Kotiin -debyytti ilmestyi hiljattain kaupan hyllyihin ja
sekin on ihana. Plätyn julkaisua juhlittiinkin heti samaan syssyyn
Helsingin Circuksessa, jossa paikalle sankoin joukoin kerääntynyt
yleisö hiljentyi kuuntelemaan sydänjuuria riipiviä tulkintoja.
Levyllään Kaikuranta liikkuu kotimaisen modernin popin, iskelmän
sekä elektronisen musiikin välimaastossa, eikä keikka todellakaan
ollut yhtään sen vähemmän mahtipontinen.
Olin ottanut itse levyn
haltuun jo aiemmin kotona, sillä jo sinkkuhitit ”Vie Mut Kotiin”
sekä ”Järjetön Rakkaus” olivat vakuuttaneet minut sen verran
vahvasti. Levyn melankolisen mahtipontinen linjaus, elektroniset
vivahteet sekä karismaattinen melodraama yllättivät
suunnattomasti, mutta ehdottomasti vain positiivisesti. Sydämestäni
löytyy suunnattomasti arvostusta niitä bändejä ja artisteja
kohtaan, jotka tuovat pop musiikkia takaisin nimenomaisesti
taiteenmuotona ja Kaikurannan debyytti näyttääkin oivasti tietä.
Kaikurannan hienovaraisen
hillitty sivistyneisyys yhdistettynä levyn massiiviseen
äänimaailmaan saa kuulijan matkustamaan aivan uudenlaiseen
maailmaan ja tämä kaikki livenä nostaa tunnelman vielä
mielettömimpiin sfääreihin. Hämärää lavaa on koristeltu
pyöreillä lampuilla, joiden vuorovaikutuksella on luotu suloisen
romanttinen tunnelma. Keikan Kaikuranta aloittaa levyäkin johtavalla
”Tulva”-kappaleellaan ja jatkaa siitä luontevasti levyn muihin
kappaleisiin. Yleisö seuraa liikuttuneen jähmettyneenä
Kaikurantaa, joka rakentaa tilaan biisi biisiltä tarinoita,
tunnetiloja… täysin uuden maailman.
Silminnähden onnellinen
Kaikuranta kiittelee yleisöään kappaleiden välissä leveästi
hymyillen ja yleisö taas osoittaa kiitollisuutensa raikuvin aplodein
sekä yhteislauluin. Kaikurannan harkitun vähäeleinen esiintyminen
antaa tilaa massiiviselle tulkinnalle, joka räjähtää takaseinästä
läpi viimeistään siinä vaiheessa kun Kaikuranta istahtaa pianon
ääreen tulkitsemaan kappaleitaan vain itse pianolla säestäen.
Samassa kuullaan myös jo aiemmin Jessen tulkintana tutuksi tulleita
covereita esimerkiksi Jenni Vartiaiselta sekä Emma Salokoskelta.
Itse innostun
suomenkielisistä artisteista tai bändeistä hyvin harvoin, mutta
sitten kun tykästyn, tykästynkin oikein kunnolla sillä vaikka
suurin osa suosikeistani onkin ulkomaalaisia, ovat muutamat suurimmat
lempparini nimenomaan kotimaisia. Koskettaahan omankielinen musiikki
tietysti aivan eri tavalla. Uusin kotimainen rakkauteni löytyikin
itselleni hieman yllättäen The Voice Of Finland-kilpailun
rivistöistä ja olen suunnattoman onnellinen tiedostaessani, että
talvellani on nyt soundtrack. Itkuiseen transsiin vaipunut
suomalainen yleisö on todella ottanut Kaikurannan omakseen,
allekirjoittanut mukaan lukien. Mielenkiintoinen ja erottuva Jesse
Kaikuranta omaa juuri ”sitä jotakin” joka saa ihokarvani pystyyn
ja kyynelkanavani aktivoitumaan, siis hyvällä tavalla, enkä
varmasti ole ainut. Jesse Kaikuranta se on vaan niin ihana.
Teksti ja kuva: Joanna "ihana" Tzortzis
Tää on niin totta joka sana. Ei Jesseä voi olla rakastamatta koko sydämmestä <3 <3 <3
VastaaPoista