Hakusana "Robin Packalen" antaa hakukoneessa noin 76 500 tulosta yhdeksässä mikrosekunnissa. Jo se kertoo aika paljon 14-vuotiaan nuoren miehen huimasta suosiosta. Minusta Robin on kaikinpuolin mielenkiintoinen ja hyvä ilmiö. On mielestäni hienoa, että nuorille ja pikkuihmisille on tarjolla artisti, joka laulaa lapsille juuri heille ajankohtaisista aiheista. Ne aiheet (kuten chillailu ja faijan skitsoominen) saattavat ehkä vanhempien korvaan särähtää lähinnä sympaattisen huvittavina, mutta juuri sitähän se teini-ikä onkin: sympaattisen huvittavaa!
Vasta viime vuonna sekä debyyttilevynsä Koodi, että sen seuraajan Chillaa-levyn julkaissut Robin tahtoisi tulevaisuudessa osallistua yhä enemmän kappaleidensa kirjoittamiseen ja se on lupaavaa. Moni tuntuu elävän edelleen siinä uskossa, että Robin toimii pelkkänä marionettina, jota levy-yhtiö sekä biisintekijät pyörittävät. Todellisuudessa Robin Packalen on kuitenkin nuori mies, joka on soittanut sekä laulanut pitkään ja on oikeasti musiikillisesti todella lahjakas. Hän on siis artisti siinä missä muutkin, nuoresta iästään huolimatta.
Päädyn muutaman yllättävän käänteen kautta Robinin keikalle aurinkoisena sunnuntaipäivänä. Ja kun sanon "päivänä" tarkoitan todella päivää, sillä kello löi vasta kolme kun Robin-show potkaistiin käyntiin. Tämä on kuitenkin todella ymmärrettävää, sillä Robinin fanikunta on niin nuorta. En oikein ollut käsittänytkään miten nuorta ennen kuin astun keikkapaikan aulaan, jossa jaloissani vilisee lauma vaahtosammuttimia, joita vanhemmat yrittävät paimentaa.











