Tokio Hotel ”Welcome to HUMANOID CITY tour
Pitihän sitä päästä kokemaan saksalaisen Tokio Hotelin konsertti Helsingin jäähalliin. Omat kokemukseni bändistä on aika tarkalleen viime syksyn Elämä lapselle -konsertti, jossa lehdistötilaisuudessa odoteltiin bändiä aika pitkään ja tulivathan he sinne lopulta. Sekä em. konsertin yleisön reaktion bändin noustessa lavalle.
En tunne yhtään bändin tuotantoa ja mitä Spotifysta olen kuunnellut muutamia kappaleita ennen illan konserttia niin ei kauheasti säväytä, ehkä tuo saksa ei ole ihan lemppari laulukielenä. Mutta ilmiönä Tokio Hotel on ihan ehdoton, että pelkästään jo sen vuoksi halusin kuvaamaan.
Kuvaajia, jotka tiukkaehtoisen sopimuksen suostuivat allekirjoittamaan oli yhteensä 4 kappaletta, 2 heistä taisi olla Tokiohotel.fi -sivustolta eli kaikki iltapäivälehdet, Helsingin Sanoma ym. isot mediat eivät kuvausehtoihin suostuneet tai eivät sitten muuten olleet konsertista kiinnostuneita tosin näkyi ainakin Ilkka Mattila kirjoittavan konsertista. Sielu on myyty, kuvat ovat bändin vapaasti käytettävissä, mutta onneksi niitä saa myös täällä blogissa käyttää ettei sentään kuvattu pelkästään bändille. 2 biisiä, ilman salamaa, aika perussetti isoissa konserteissa.
Kuvauksen jälkeen paikka pelaaja-aitiosta ja ei muuta kuin seuraamaan konserttia ja yleisöä, ehdottomasti molempia. Yleisöä HS:n mukaan oli 4300, eniten ihmetytti lavan viereisen istumakatsomon tyhjät penkit eli minkä vuoksi lähintä istumakatsomoa ei oltu täytetty, kun kauempana olevat olivat täynnä eikä siinä oikein mitkään lavarakenteetkaan olleet tiellä. Lava oli normaalia jäähallikonsertteja korkeampi, joten näkyvyys myös taaemmaksi jään tasolta oli ihan kiitettävä. Jäällä, siellä kaikkien takana näkyi vielä olevan aika paljon 6-10 -vuotiaita niin taisivat hekin nähdä ihan hyvin.
Tokio Hotel on yhtä kuin laulaja Bill Kaulitz. Ilman häntä tästä bändistä ei olisi varmasti koskaan kuultukaan Suomessa. Ai että, tiedän miten tuollainen kommentti saa fanien niskakarvat pystyyn, mutta onhan B. Kaulitz selvästi bändin ehdoton nokkahahmo lavalla kuten laulajan tuleekin olla. Konsertti oli varsin viihdyttävä, ehkä se että pystyin hyvin kolme (vai jopa neljä) kertaa liian vanhana asettumaan näiden nuorten fanien asemaan ja tiesin juuri, että miltä tuntuu, kun oma suosikki nousee lavalle. Tokio Hotel on hyvin turvallinen vaihtoehto lapsista nuoriin. Näyttävä lava, nahkaa, moottoripyörä, tulta, valoasuste, metallia.. viihdyttävää. Itselle vastaava keikka taitaa olla vuonna 1982 ja Stray Cats..
Vieläkään en ole tosin vakuuttunut bändin musiikista enkä varsinkaan Billin äänestä. Konsertin jälkeen viimeisin levy ”Humanoid” on soinut useamman tunnin ajan ja kyllä siellä muutama kappale on ihan mukavia. Mutta Tokio Hotel on mielestäni pakettina varsin hyvä, en kuitenkaan lähde levykauppaan. Mutta ymmärrän hyvin miksi nuoret bändistä kovasti pitävät.
Lisää kuvia nähtävissä galleriassa.
Teksti & kuvat: Tiia Santavirta
Reiluuden nimissä halusin antaa Tokio Hotellin virallisen Suomen faniklubin edustajalle mahdollisuuden kirjoittaa fanin näkemyksestä keikasta, joten tässä;
Tokio Hotel veti ensimmäisen kunnon keikkansa Helsingissä 7.3.2010. Jäähallilla jonotti pakkasessa koko päivän satoja faneja peruuntuneen nimmarijaon takia. Bändi oli juuttunut jäihin Suomen ja Ruotsin välisellä laivalla ja joutui tulemaan kiertoreittiä. Itse keikka sujui kuitenkin loistavasti. Show noudatti Tokio Hotelille tuttua kaavaa, mutta lavasteet olivat täysin uudet ja erilaiset. Humanoid City -aiheinen lava on sekoitus kaikkea ylimaallista ja aihepiiri ulottuu myös solisti Bill Kaulitzin asuihin. Billin useasti vaihtuvissa kiertueasuissa nähtiin niin piikkejä kuin hohtavia valoputkia. Helsingin keikalla ei nähty ihan koko lavaa paikan päällä, mutta se ei tuntunut tunnelmassa ollenkaan.
Bill Kaulitz kertoi yleisölle ensimmäisten biisien jälkeen, kuinka hyvältä tuntuu vihdoin esiintyä suomalaisyleisön edessä. Puheeseen päätyi myös poikien vaikea, mutta hauska reissu keikalle. Yleisön suureksi riemuksi Bill mainitsi Helsingin monta kertaa keikan aikana ja jaksoi kiittää faneja monta kertaa keikalle tulemisesta ja heidän energiastaan.
Tokio Hotel esitti suurimman osan keikan kappaleista saksaksi ja mukaan mahtui myös muutama englanninkielinen biisi. Humanoid-albumi on käännetty molemmille kielille ja keikan pääkieli vaihtuu maan mukaan. Bändin musiikkityyli on muuttunut hieman edellisistä albumeista ja myös show oli saanut paljon uusia elementtejä. Korkeat tulenlieskat, palava flyygeli ja Tokio Hotel -moottoripyörä ovat vain muutama upea yksityiskohta Welcome to Humanoid City -kiertueelta ja yleisö nautti niistä näkyvästi.
Kauan odotettu keikka lunasti lähes varmasti jokaisen fanin odotukset ja jää heidän mieleensä vielä pitkäksi aikaa.
Aino / TH.fi
Pitihän sitä päästä kokemaan saksalaisen Tokio Hotelin konsertti Helsingin jäähalliin. Omat kokemukseni bändistä on aika tarkalleen viime syksyn Elämä lapselle -konsertti, jossa lehdistötilaisuudessa odoteltiin bändiä aika pitkään ja tulivathan he sinne lopulta. Sekä em. konsertin yleisön reaktion bändin noustessa lavalle.
En tunne yhtään bändin tuotantoa ja mitä Spotifysta olen kuunnellut muutamia kappaleita ennen illan konserttia niin ei kauheasti säväytä, ehkä tuo saksa ei ole ihan lemppari laulukielenä. Mutta ilmiönä Tokio Hotel on ihan ehdoton, että pelkästään jo sen vuoksi halusin kuvaamaan.
Kuvaajia, jotka tiukkaehtoisen sopimuksen suostuivat allekirjoittamaan oli yhteensä 4 kappaletta, 2 heistä taisi olla Tokiohotel.fi -sivustolta eli kaikki iltapäivälehdet, Helsingin Sanoma ym. isot mediat eivät kuvausehtoihin suostuneet tai eivät sitten muuten olleet konsertista kiinnostuneita tosin näkyi ainakin Ilkka Mattila kirjoittavan konsertista. Sielu on myyty, kuvat ovat bändin vapaasti käytettävissä, mutta onneksi niitä saa myös täällä blogissa käyttää ettei sentään kuvattu pelkästään bändille. 2 biisiä, ilman salamaa, aika perussetti isoissa konserteissa.
Kuvauksen jälkeen paikka pelaaja-aitiosta ja ei muuta kuin seuraamaan konserttia ja yleisöä, ehdottomasti molempia. Yleisöä HS:n mukaan oli 4300, eniten ihmetytti lavan viereisen istumakatsomon tyhjät penkit eli minkä vuoksi lähintä istumakatsomoa ei oltu täytetty, kun kauempana olevat olivat täynnä eikä siinä oikein mitkään lavarakenteetkaan olleet tiellä. Lava oli normaalia jäähallikonsertteja korkeampi, joten näkyvyys myös taaemmaksi jään tasolta oli ihan kiitettävä. Jäällä, siellä kaikkien takana näkyi vielä olevan aika paljon 6-10 -vuotiaita niin taisivat hekin nähdä ihan hyvin.
Tokio Hotel on yhtä kuin laulaja Bill Kaulitz. Ilman häntä tästä bändistä ei olisi varmasti koskaan kuultukaan Suomessa. Ai että, tiedän miten tuollainen kommentti saa fanien niskakarvat pystyyn, mutta onhan B. Kaulitz selvästi bändin ehdoton nokkahahmo lavalla kuten laulajan tuleekin olla. Konsertti oli varsin viihdyttävä, ehkä se että pystyin hyvin kolme (vai jopa neljä) kertaa liian vanhana asettumaan näiden nuorten fanien asemaan ja tiesin juuri, että miltä tuntuu, kun oma suosikki nousee lavalle. Tokio Hotel on hyvin turvallinen vaihtoehto lapsista nuoriin. Näyttävä lava, nahkaa, moottoripyörä, tulta, valoasuste, metallia.. viihdyttävää. Itselle vastaava keikka taitaa olla vuonna 1982 ja Stray Cats..
Vieläkään en ole tosin vakuuttunut bändin musiikista enkä varsinkaan Billin äänestä. Konsertin jälkeen viimeisin levy ”Humanoid” on soinut useamman tunnin ajan ja kyllä siellä muutama kappale on ihan mukavia. Mutta Tokio Hotel on mielestäni pakettina varsin hyvä, en kuitenkaan lähde levykauppaan. Mutta ymmärrän hyvin miksi nuoret bändistä kovasti pitävät.
Lisää kuvia nähtävissä galleriassa.
Teksti & kuvat: Tiia Santavirta
Reiluuden nimissä halusin antaa Tokio Hotellin virallisen Suomen faniklubin edustajalle mahdollisuuden kirjoittaa fanin näkemyksestä keikasta, joten tässä;
Tokio Hotel veti ensimmäisen kunnon keikkansa Helsingissä 7.3.2010. Jäähallilla jonotti pakkasessa koko päivän satoja faneja peruuntuneen nimmarijaon takia. Bändi oli juuttunut jäihin Suomen ja Ruotsin välisellä laivalla ja joutui tulemaan kiertoreittiä. Itse keikka sujui kuitenkin loistavasti. Show noudatti Tokio Hotelille tuttua kaavaa, mutta lavasteet olivat täysin uudet ja erilaiset. Humanoid City -aiheinen lava on sekoitus kaikkea ylimaallista ja aihepiiri ulottuu myös solisti Bill Kaulitzin asuihin. Billin useasti vaihtuvissa kiertueasuissa nähtiin niin piikkejä kuin hohtavia valoputkia. Helsingin keikalla ei nähty ihan koko lavaa paikan päällä, mutta se ei tuntunut tunnelmassa ollenkaan.
Bill Kaulitz kertoi yleisölle ensimmäisten biisien jälkeen, kuinka hyvältä tuntuu vihdoin esiintyä suomalaisyleisön edessä. Puheeseen päätyi myös poikien vaikea, mutta hauska reissu keikalle. Yleisön suureksi riemuksi Bill mainitsi Helsingin monta kertaa keikan aikana ja jaksoi kiittää faneja monta kertaa keikalle tulemisesta ja heidän energiastaan.
Tokio Hotel esitti suurimman osan keikan kappaleista saksaksi ja mukaan mahtui myös muutama englanninkielinen biisi. Humanoid-albumi on käännetty molemmille kielille ja keikan pääkieli vaihtuu maan mukaan. Bändin musiikkityyli on muuttunut hieman edellisistä albumeista ja myös show oli saanut paljon uusia elementtejä. Korkeat tulenlieskat, palava flyygeli ja Tokio Hotel -moottoripyörä ovat vain muutama upea yksityiskohta Welcome to Humanoid City -kiertueelta ja yleisö nautti niistä näkyvästi.
Kauan odotettu keikka lunasti lähes varmasti jokaisen fanin odotukset ja jää heidän mieleensä vielä pitkäksi aikaa.
Aino / TH.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti